top of page

 HISTORIA 

Kauan ennen kuin Fortunan maille kehittyi ihmismäinen kansa, sitä asuttivat feraalit, murhanhimoiset pedot. Tuntemattomia olivat rauha ja sivistys, pedot olivat eläimellisten ja raivopäisten vaistojensa vankeja. Ajan myötä ne olisivat varmasti tuhonneet toisensa.

 

Ehkä se oli vain tapa selviytyä, tai ehkä vain sattumaa, mutta pikkuhiljaa petojen keskuudessa heräsi inhimmillisyys. Tapoja kommunikoida, ja halua ymmärtää toisiaan. Pedonveri väistyi, se suljettiin piiloon, jotta rauha saattoi laskeutua. Pedon muodon ottamisesta kasvoi yhteisöjen jakama tabu, ja tarinat petojen ajasta ovat hiipuneet vanhoiksi saduiksi. Kuitenkin, yhä jokaisen ihmisen suonissa piilevä verenperimä muistuttaa niiden todellisuudesta.​

9Wi0KV.jpg
1c9csukl5_Void_The_Fall_of_Icathia.jpg

KAAOKSEN AIKA

Satoja vuosia sitten Fortunan manner oli yhtenäinen alue. Suurta maata asutti kolmesta eri lajista koostuva kansa: serpentit, sekä keskenään sotajalalle päätyneet canidit ja felesit. Kiista resursseista jatkui kauan, eikä loppua näkynyt vaikka maailma ympärillä alkoi muuttua. Suuret myrskyt mullistivat ilmaston ja järistykset värisyttivät maaperän uuteen muotoon. Vaaralliset tornadot ja laavapurkaukset jatkuivat vuosia eivätkä serpentit jääneet toimeettomiksi vaan perustivat Monarkian. He pitivät rauhaa yllä parhaansa mukaan ja saivat canidit ja felesit hetkeksi jopa toimimaan yhdessä tässä synkässä kaaoksen ajassa.

Kauan kestäneen vaikeuden jälkeen luonto löysi vihdoin tasapainonsa ja kansa huomasi kaiken olevan toisin. Osa mantereesta oli kuivunut polttavaksi aavikoksi, toisaalle taas muodostuivat korkeat vuorijonot jotka kätkivät sisäänsä rehevän laakson. Muualle kasvoi tiheää sademetsää joista virtaavat sinihihtoiset joet johtivat aina merelle asti. Yön pimeän myötä mantereelle saapui myös uusi laji - vespertiliot. ​Uusi maa ja uudet mahdollisuudet saivat canidien ja felesien välit tulehtumaan uudelleen - alkoi kiista vuoriston herruudesta. Sota oli raaka, koirakansa joutui lopulta pakenemaan häntä koipien välissä aavikolle eikä heillä ollut enää muuta vaihtoehtoa kuin hyväksyä tappio. Serpentit kiristivät otettaan vallasta, olivathan he toimineet Fortunan eduksi jo pitkään. Kymmenien vuosien kuluttua sademetsään lensivät värien loistossa kylpevät aviumit, jotka valtasivat sademetsän itselleen, häätäen vespertiliot asumaan varjoihin.

NEUVOSTON NOUSU JA MONARKIAN TUHO
Fortuna oli jakautunut Monarkian nimeämiin alueisiin jotka ovat käytössä tänäkin päivänä - Rayesia, Kimenia, Aleisia sekä Capital: serpentien luoma hohdokas pääkaupunki. Lopulta menestyksekäs liskokansa ylpistyi niin paljon, etteivät he enää toivottaneet muita tervetulleiksi rakentamaansa suurkaupunkiin. Lämpimät välit muihin lajeihin olivat muisto vain. Muut kansalaiset eivät jääneet odottelemaan seuraisiko Monarkian vallasta enemmän ongelmia, vaan serpentien selän takana he perustivat yhdessä Neuvoston ja valtasivat Capitalin. Monarkia kannattajineen karkotettiin kauas mantereesta synkälle ja pilviselle saarelle: Eldynialle.

 

Monarkian tuhosta on ~50 vuotta.

UUSI UHKA

Serpentit hallitsivat meriä ja loivat Eldyniasta rikollisten tyyssijan. Heistä tuli kesyttömättömiä piraatteja, jotka alkoivat kostoksi Neuvostolle myös lisääntyä muiden lajien kanssa. Kahden lajin risteymät olivat luonnonoikkuja, puhdasverisiä epävakaampia ja vaarallisempia. Sekaveristen astuminen Capitaliin kiellettiin oitis ja Neuvosto on aikojen alusta asti pitänyt tiukan linjan hybridien suhteen.

cba34d4a3f4f1c9bdc697c1bfff25b3d (1).jpg
04BW013-full.png

UUSI AIKAKAUSI
Ylvään Monarkian tuhosta oli kulunut puoli vuosisataa ja kukin valtio kukoisti omalla tavallaan. Neuvosto piti päämantereen kuosissa ja kylmät välit piraatteihin eivät olleet lämmenneet tähänkään päivään mennessä. Felesit ja canidit nostavat niskavillojaan toisilleen yhä, mutta taisteluiden pöly on laskeutunut jo kauan sitten. Aviumit ovat taas pitäneet huolen siitä ettei Aleisiassa nähdä harmaita päiviä ja tabuksi jääneet vespertiliot alkoivat uskaltautua pimeydestä esiin.

Pari vuotta sitten eräänä yönä Fortunaa kohti lipui tuntematon lumen ja ikijään peittämä saari, cervidien sekä ursien asuttama Glacies. Pakkasen puremalla saarella oli ennennäkemätön alkulähde Nix, joka soi asukkailleen kyvyn olla kaikissa muodoissaan ilman altistumista pedonmielelle. Ensin esiin astuivat varautuneet cervidit, kauan sitten kadonneiksi luullut ursat taas seilasivat rohkeasti Fortunaan ihkauuden kodin toivossa. Alkukantaiset karhut yrittivät asettua Kimeniaan huonoin tuloksin, sillä maata puolustettiin raivokkaasti ja Neuvoston lähettämät rauhanturvaajat jättivät eloon vain hyppysellisen, jotka pakenivat veneillään takaisin Glaciesille. Nykyään jääsaari on osa Fortunaa, mutta Eldynian tavoin se on itsenäinen valtio vailla Neuvoston lakeja.

bottom of page