top of page

 LAJIT 

Fortunassa on yhteensä kuusi lajia, sekä hybridit, kahden eri lajin edustajien jälkeläiset. Jokaisella lajilla on tiettyjä tyypillisiä piirteitä niin ihmis- kuin petomuodoissaankin. Nämä piirteet näkyvät ulkonäön lisäksi myös fortunalaisten käytöksessä. Vaikka lajit perustuvatkin tosimaailmamme eläimiin, kannustamme pelaajiamme käyttämään mielikuvitusta hahmojen ulkonäön suhteen! Fortuna ei ole realismiin pohjautuva roolipeli, ja iloitsemme omaperäisistä ja erottuvista hahmodesigneista.

Voit selata lisää hahmokuvia pienistä neliökuvakkeista!

aviumi_kiana_allu.png

 AVIUMIT 

Lintueläimiin pohjautuvat aviumit ovat Fortunan juhlallisin ja värikkäin kansa. He rakastavat juhlia, nauttia auringonpaisteesta, seurasta sekä hyvästä ruuasta unohtamatta useasti kauniinvärisiä alkoholipitoisia juomia. Nämä lintuset eivät välitä raskaasta työnteosta ja muodollisuuksista, joten he keskittyvät muotiin, juhliin, taiteeseen sekä toinen toistaan suurempiin ja hienompiin tapahtumiin

Koska aviumit pohjautuvat lintuihin ovat he rakenteeltaan pienikokoisia, hoikkia ja siroja. Heidän piirteensä ovat kauniit ja silotellut: jokaisen heistä voi nähdä mitä uskomattomimmat glittermeikit kasvoillaan. Tämä kasvissyöjäkansa pukeutuu aina muodikkaasti ja nykyaikaisesti koruja kaihtamatta. Kaikista tärkeintä on näyttää hyvältä!

Puolimuuntuneina aviumit ovat ainoa laji, joka kykenee lentämään serkkujensa vespertilioiden kanssa. Heillä saa olla linnunjalat, sulkia, nokka sekä siipiä. Puolimuuntuneita tavataan Aleisiassa paljonkin, sillä ne ovat hienon vaatetuksen kanssa korea muotinäytösmäinen näky.

Täysmuuntuneena ne muistuttavat aina tunnistettavasti lintuja fantasiahöysteellä.

 

 VESPERTILIOT 

Lepakkoihmiset eli vespertiliot ovat Fortunan ainoa laji, jolla ei ole täysin normaalia ihmismuotoa. Heillä on aina puolimuuntuneen piirteitä terävistä korvista teräviin kulmahampaisiin. Ihonsävyltään he ovat kalpeita/harmahtavaan taittuvia, sillä vespertiliot ovat herkkiä auringonvalolle. Yleisimmin Vespertilioilla on pikimusta tukka. Vespertilioita on Fortunassa vähän, ja suurin osa heistä kantaa lajinsa nimeä myös sukunimenään, sillä lajin uskotaan periytyvän samasta pääsuvusta. Monet vespertiliot pitävätkin tiukasti yhtä.

Linnuista poiketen vespertiliohahmolla on nahkaiset siivet, eivätkä ne omaa sulkia. Vespertilioille on luontaista tuntea verenhimoa nälkäisenä, mikä saa silmät hohtamaan punaisena ja muuntumisen herkemmäksi. He voivatkin imeä verta ravinnokseen, tai sitten inhimmillisemmin nauttia ruoakseen hedelmiä. Lihaa tai kasvisruokaa he eivät juurikaan syö - vaikka toki poikkeuksiakin löytyy.


Vespertilioiden tulee pitää itsensä kylläisinä kaikkina aikoina rauhanturvaajien määräyksestä, jotta verenhimo ei aiheuta muille kansalaisille vaaratilanteita. Aikanaan tehty yhteiselämisen sopimus aviumeiden kanssa määrää myös, että ihmisveren nauttiminen on ehdottomasti kiellettyä. Huhutaan, että sitä kuitenkin tapahtuu yhä salaisissa piireissä...

vespe_miri_gomis.png

IDENTITY

KAUHUVIRUS (K-VIRUS)
Vespertilion puraisu voi levittää kauhuvirusta, joka toimii muutaman tunnin tai jopa päivien ajan yleiskunnosta ja myrkyn määrästä riippuen. Täten hahmon esittelyssä on ilmoitettava onko se kauhuvirusta kantava (K+) vai ei (K-). Ylläpito arpoo tämän nopanheitolla hahmohyväksynnän yhteydessä. Kauhuvirus tarttuu lopullisesti puremalla ainoastaan toiselle lepakonveriselle, mutta aiheuttaa seuraavia oireita muille lajeille:

Pahoinvointi, tärinä, korkea kuume, hallusinaatiot, vaahtoava kuola, vaikeus pysyä ihmismuodossa tai muuntuneena, heikotus, kehonhallinnan ja motoriikan häiriöt.

LEPAKKO JA KANTAJA
Jokaista Vespertilio-sukuun syntyvää lasta kohden syntyy myös yksi lepakko, joka ilmestyy lapsen luo ja kiinnittyy tuohon erittäin syvällä tasolla. Tämä lepakko on olentona erityinen ja elää kumppaninsa rinnalla siihen saakka, että kantaja menehtyy. Mikäli lepakko kuolee ennen kantajaansa, ei uutta tule tilalle.


Nämä lepakot aistivat ruoan, oli kyse sitten hedelmistä tai verestä - näin niitä voisi sanoa metsästyskumppaneiksi. Lepakko ja sen kantaja voivat kommunikoida keskenään lähes telepaattisesti.

canidi_jack2_gomis.png

 CANIDIT 

Canidit, eli erilaisiksi koirankaltaisiksi pedoiksi muuntautuvat, ovat Fortunan rakastetuinta kansaa heidän lempeytensä ja yhteisöllisyytensä vuoksi. He ovat rauhallisia jättejä, joista suurin osa asustaa Rayesian kuumalla aavikkoalueella sekä sen eri kylissä ja kaupungeissa. Sinne heidät ajoi muutamia sukupolvia sitten käyty sota felesejä vastaan, mutta lopulta canidit ovat sopeutuneet aavikon kuumuuteen paremmin kuin mikään muu Fortunan kansa.

Piskit ovat avointa sekä yltiörehellistä kansaa, jotka ovat samalla kiinni vanhoissa arvoissaan. He ovat kuitenkin sydämellisen tunteikkaita ja perhekeskeisiä: harvemmin tapaa vain kolmelapsista canidiperhettä! Ei ole myöskään sattumaa, että rauhanturvaajien riveissä palvelee paljon lojaaleja ja suojelunhaluisia koiraihmisiä.

Canidit rakastavat rasvaista, lihapitoista ruokaa, mässäilyä sekä olutta. Monet kokoontuvat työpäivän jälkeen Rayesian Krouviin nautiskelemaan sen antimista ja reippaasti alkoholipitoisista tarjottavista.

Kooltaan koirat ovat yksi Fortunan suurikokoisimmista heti ursien jälkeen. He ovat jänteviä, lihaksikkaita tai hyvinkin mahakkaita - hoikkia canideja harvemmin tapaa. He ovat yleensä hyvinkin päivettyneitä, keholtaan jämeriä ja pukeutuvat niin etteivät paahdu Rayesian aavikoiden kuumuuteen. Muuntuneisuutta piskit eivät häpeä, vaan heitä näkee usein hännät heiluen koiranraajoineen sekä -korvineen. Täysmuuntuneina ne muistuttavat fantasiatyylisiä koira- sekä hyeenaeläimiä. 

 FELESIT 

Kissaeläimiin pohjautuvat felesit ovat hyvin itseriittoisia ja sisäänpäinsuuntautuneita, kankeita ja hitaastilämpeäviä ulkopuolisia lajeja kohtaan - tämä koskien eniten canideja. Sota heitä vastaan vuosia sitten on asia, joka ei tule poistumaan kaatuneiden muistoa kunnioittavien kissojen mielestä. Perinteiset felesit ovat hyvin itämaistyyppinen kansa tummilla hiuksilla ja silmillä.

Keholtaan felesit ovat ninjamaisen siroja, jänteviä ja nopealiikkeisiä. Useammat osaavat kamppailulajeja sekä erilaisten teräaseiden käyttöä miekoista linkkuveitsiin. Kimenia järjestää jokaiselle felesille armeijatyyppisen koulutuksen, jossa nämä asiat opetellaan juurta jaksaen.

Pukeutuminen on japanilaistyylistä eritoten kotimaassa, mutta mukaan on sekoittunut futuristista cyberpunkia neonvaloineen.

Koska kyseessä ovat kissat löytyy puolimuuntuneelta felesiltä viiksiä, korvat ja häntä. Ihosta voi löytyä turkin lisäksi kissaeläimelle tyypillisiä kuvioita fantasiahöystein. Silmät voivat toimia kuin yöeläimillä itsellään ja hampaat sekä kynnet terävöityvät niin halutessaan. Puolimuuntunut felesi on taitava taistelija ja atleetti.

 

 

 


 

felesi_mei_dee.png

TYPOGRAPHY

serpenti_xenia_allu.png

TYPOGRAPHY

 SERPENTIT 

Pahamaineiset mertenkävijät, Eldynia-saarelle kauan sitten häädetyt liskoihmiset eli serpentit ovat kirveellä veistettyä ja sisäänpäinsuuntautunutta kansaa. He välittävät suurimmalta osin vain itsestään, omasta menestyksestään ja edustaan eivätkä pelkää pettää edes omiaan tarpeen vaatiessa. Serpenteille jokainen päivä on selviytymistä, mutta siinä piilee omanlaisensa hauskuus - koskaan ei tiedä mitä huominen tuo tullessaan.


Paheiltaan serpentit hyppäävät kärkeen Fortunan lajistosta, sillä Eldynia pitää sisällään rankan määrän alkoholia sekä huumeita. Uhkapelaaminen, rikollisuus ja väkivaltatekotilastot ovat korkeat, mutta eivät tarkat sillä rauhanturvaajat eivät puutu serpentivallan tekemisiin. Neuvoston luomat lait eivät ole heillä hallussa silkkaa piittaamattomuutta sekä katkeruutta - serpenti on villi ja vapaa sielu.

Suurin osa Eldynian serpenteistä on hylkiön maineessa - osa myös omissa silmissään. He eivät ole yhtä pitävää kansaa, sillä takuita kenenkään turvallisuudesta ei ole. Käytökseltään he ovat roiseja ja näkyviä, leväesti ja säännöittä eläviä kapinallisia jotka eivät pelkää selvitellä välejään päissään kirkkaassa päivänpaisteessa. Serpentit ovat piikki Capitalin hienostolihassa.

Serpentit edustavat kaikenlaisia matelijoita pienistä suuriin. He ovat teräväpiirteisiä, kalvakoita mutta omalla tavallaan hyvin kaunista kansaa. Ulosanniltaan he ovat usein törkeitä ja köykäisiä,  kouluttamattomia moukkia rumine sanoineen sekä tekoineen jotka uhmaavat ketä tahansa rangaistuksia pelkäämättä.

Keholtaan liskot ovat sorjia, solakoita ja jänteviä. Isommat ihmiset muuntautuvat usein suuremmiksi petomuodoissaan ja pienemmät pieniksi.

Puolimuuntuneilla tavataan liskomaisia lisäraajoja, suomuja ja panssareita, sarvia sekä piikkejä. Hännätkään eivät ole poikkeuksellisia - eikä se, että osa voi säikähtäessään pudottaa omansa kasvattaakseen uuden. Puolimuuntuneina heitä näkee yllättävän usein - joskus vain pelottelumielessä.


Täysmuuntuneina he ovat suomujen peittämiä pelottavan näköisiä olentoja sekä Fortunan ainoa laji, joka kykenee uimaan pakoon meressä eläviä petoja tai kamppailemaan niitä vastaan. Serpentit ottelevat usein täysmuuntuneina, joten arpisia ihmisiä tavataan paljon.

 CERVIDIT 

Kavio- ja sorkkaeläinmuuntujat eli cervidit ovat hyisen jääsaari Glaciesin yksi alkuasukaskansoista. He ovat kaukana Fortunan kehityksestä ja verrattavissa meidän historiamme viikinkeihin. Koska suurin tähän mennessä löydetty alkulähde - kokonainen vuori Nix - löytyy heidän saareltaan kykenevät cervidit käyttämään sen magiaa pysyen ihmisyyttään menettämättä petomuodoissaan käyttäen tätä hyödyksi kylän suojelussa, kaivostyössä sekä metsästyksessä.

Cervidit ovat taitavia merenkävijöitä, erämatkailijoita, kalastajia, metsästäjiä ja kaupustelijoita. He rakentavat kaiken tarvitsevan itse luonnon antimista taloista vaatteisiin koristellen kaiken luilla, maalauksilla sekä taljoilla. Nykyteknologia sekä tuliaseet eivät kiinnosta heitä: cervidit ovat maanläheistä kansaa ja pelkäävät kaikkea uutta.

 

He rakastavat roihuavia leiritulia, tarinankerrontaa, soitantaa ja laulua sekä loruja historiastaan. Illanistujaisista ei liha tai olut lopu!

Nämä jääsaaren asukkaat pysyvät paljon puoli- ja täysmuuntuneina erilaisia kavio- ja sorkkaeläimiä muistuttaen. He ovat vankkaa tekoa eläimestä riippuen: peurat voivat olla hyvinkin hoikkia, mutta vaikkapa biisonit taas kooltaan suurempia. Muilla saarilla cervidejä ei juurikaan tapaa, sillä ihmismuoto on heille täysin vieras ja heikko.

Puolimuuntuneilla on erilaisia sarvia, eläimelliset jalat sekä häntä ja usein turkkia suojaamassa kylmältä. Täysmuuntuneina he ovat jylhänkokoisia sarvipäitä, jotka eivät pelkää mitään ja kantavat sisällään valtavan määrän voimaa.

cervidi_ravana_allu.png
ursa_asta_gomis.png

TYPOGRAPHY

 URSAT 

Ursat ovat muinainen karhumuuntujalaji ja toinen alkuperäiskansa Glaciesin jääsaarelta. Talvisaari kuului alunperin heille, mutta sota cervidien kanssa ajoi porukan hyisen vuoriston taa piiloon vuosikymmeniksi. Ruoanpuutteessa ursat alkoivat metsästää petomuuntuneita cervidejä, jonka myötä viholliset ovat pitäneet karhukuntaa kurissa heidän taljoihinsa pukeutuen.


Ursat unohtuivat, heistä tuli taru jonka myötä myytti. Heidän näkemisestään on niin kauan, että heidän uskottiin asuttavan vuoristoa karhuina vaarantunnetta ylläpitäen - pelkkinä verenhimoisina petoina, joita metsästettiin ruoaksi ja lämmikkeeksi.

Karhuja näkee jokaisessa muodossa. Ihmisinä he ovat lihaksikkaita ja miltei täysin rasvattomia lihaskimppuja, joiden ihoa edes Glaciesin pakkanen ei tunnu haittaavan, he elävät lähes täysin kalastuksen ja metsästyksen antimilla satamakylässään. Ihomaalaukset ja arvet, metsästyspalkkiot, turkikset ja itserakennetut pelottavat panssarinosat kuuluvat ursan normaaliin pukeutumiseen erilaisine aseineen. Nämä raatelevat pedot pelottavat ulkonäöllään kaikki läheltään eivätkä kanna kuin omiensa puolta.

Puolimuuntuneina ursilla on turkkia, pedonhampaat ja pitkät karhunkynnet. Harvimmin he käyttävät puolimuuntunutta tilaa vaan yleensä hyökkäävät suoraan täysmuuntuneeksi. Ursat ovat Fortunan suurin laji eritoten täysimuuntuneina valjastaessaan karhumaisen muodon ja voiman.

 HYBRIDIT 

Hybridit ovat Fortunan samalla yksi ihastelluimmista kuin myös pelätyimmistä lajeista. Kun kaksi puhdasveristä erilajista saa pienokaisen syntyy jälkikasvusta lisääntymiskyvytön, yli-inhimillisiä voimia omaava hybridi. He ovat muita voimakkaampia ja nopeampia muuntujia, jotka paranevat nopeammin kamppailujen ja muun rasituksen jäljiltä.

 

Hybridille muotojen ylläpitäminen on vaikeampaa kuin muille, sillä kaksi eri pedonverta on voimakkaampi sekoitettuna kuin yksi puhdas.

Pääkaupunki Capitaliin hybrideillä ei ole mitään asiaa juurikin kansalaisten pelon ja neuvoston käskyjen takia. Rauhanturvaajat eivät myönnä lupia kuin erikoistapauksissa satama-alueella liikkumiseen mm. kauppa- ja lastaustarkoituksissa.

 

Hybridejä vahditaan muuallakin paljon tarkemmalla silmällä eikä heidän tule tehdä virheitä... ainakaan niin, että ne on mahdollista nähdä.

Muuntautuessaan on hybridillä näyttävä molempien vanhempiensa laji niin puoli- kuin täysmuuntuneenakin. Sen käyttäytyminen molemmissa tiloissa on arvaamatonta ja vaarallista, joten heidän toivotaan pysyttäytyvän vain ihmismuodossaan kussakin osavaltiossa Eldynian sekä Glaciesin saaria lukuunottamatta.

Kullakin pelaajalla hybridihahmoja saa olla kolme eikä ensimmäinen hahmo voi olla sellainen!

bottom of page